21.11.15 Kärppälän Rustholli livenä ustream.tv palvelun kautta.
Teemme ainutlaatuisen tutkimuksen Kärppälän Rusthollissa,joka lähetetään osittain myös suorana lähetyksenä ustream.tv palvelun kautta.Lähetys alkaa 21.11.15 klo 21.30.Käy sinäkin tilaamassa meidän nimeä kantava kanava osoitteesta www.ustream.tv (ei vaadi rekisteröitymistä,näkyy läppärillä,tabletilla sekä joillakin älypuhelimilla)
Tässä tuhti tietopaketti kohteesta...
Kärppälän Rusthollin historiaa Kärppälä on yksi Lempäälän Nurmen kylän tiloista, josta löytyy tietoja jo 1500-luvulta. Alueella on tiettävästi ollut jo esihistoriallista asumusta, sijaitseehan se keskeisten vesireittien varrella. Kärppälä oli hevostila ja sai Ruotsin kuninkaalta 1600-luvulla rusthollioikeudet. Ne tarkoittivat sitä, että tilan piti varustaa mies ja hevonen kuninkaan palvelukseen esim. sotimaan, silloin kun kuningas sitä tarvitsi. Vastapalveluna tila sai veroalennuksia tai jopa kokonaan vapautui veronmaksusta ainakin silloin kun miestä tarvittiin sotatoimiin. Kärppälän Rusthollissa asui eri aikoina useita eri sukuja. Mm. 1700-luvun alkupuolella asui perhe Mårten Steen ja Anna Weckman, joille syntyi 10 lasta ja niistä vain 3 kasvoi täyteen ikään. Yksi tyttäristä Sara meni naimisiin 16 vuotiaana ja sai kolme lasta ja poika Jeremias Steen, joka eli nimismiehenä vuodesta 1753 lähtien Kärppälässä ja vihittiin Maria Cath Humblen kanssa ja heillä oli 8 lasta. He muuttivat Vesilahden Laukkoon v. 1769. Talo toimi virkatalona useaankin otteeseen ja vielä 1800-luvulla valkoisessa talossa pidettiin käräjiä. Vangeille oli talon takana rinteessä tyrmä, josta oli vielä jotain jäljellä silloin, kun Juhani Pohjala eli nykyinen isäntä tuli isännäksi taloon. Sittemmin tyrmä on jäänyt maan alle, kun pihaa on kunnostettu. Talossa vaihtuivat isännät ja omistukset vielä 1900-luvun alussa usein. Moni taloon muuttanut vaihtoi nimensä talon mukaan Kärppäläksi. Carl eli Kaarlo Kärppälän (isännöi taloa 1860-luvulla) sukulaisia tuli pari vuotta sitten viettämään sukujuhliaan taloon. Vanhimmat sukulaiset olivat Kaarlon lapsenlapsia. 1800-luvulla taloa asuttaneiden jälkeläisiin kuului myös amerikkalainen Elisabet Keto, joka perheineen kävi viime kesänä yöpymässä ja tutustumassa mm. Lempäälän hautausmaahan, jossa Elisabetin esiäiti Liisa Kärppälä 7:ssä polvessa on haudattuna. Lahdentaustan perhe muutti Kärppälään 1914. Siellä asui samaan aikaan vielä osan aikaa edellisen suvun jäsen. Lahdentaustat tulivat Kihniöstä. Heillä oli paljon myös lapsia ja Julius Lahdentaustan kuoltua talo jäi hänen kolmelle lapselleen, joista yksi oli Ewa (Ewan kammari), joka elää vielä Nokialla palvelutalossa n. 90v. Muut olivat kaksi poikaa, joista toinen avioitui ja sai tyttären Liisan v. 1955. Liisa avioitui itseään 18 vuotta vanhemman naapurin pojan Juhani Pohjalan kanssa ja he muuttivat asumaan Kärppälään. Juhanilla oli aiemmasta liitostaan poika, joka on kuollut. Liisan kanssa heille syntyi yksi tytär, joka on nyt talon ainoa perillinen. Liisa ja Jussi vuokrasivat pellot ja muuttivat talon maatilamatkailupaikaksi parisenkymmentä vuotta sitten. Liisa kuoli 55-vuotiaana keväällä 2011. Molemmat päätalot on rakennettu 1880-luvulla. Aittarakennus on rakennettu 1920-luvulla ja sitä on jatkettu nykyaikaisella huoneistolla 2000-luvulla. Pihapiirissä on suuri vanha navettarakennus ja vanha 1700-luvulta peräisin oleva vilja-aitta. Pihasauna lie 1900-luvulta alunperin, samoin rantasauna. Päärakennukset on suojeltu. Ne on sisäosiltaan huoneittain entisöity kulttuuriperinteitä kunnioittaen. Keittiöitä ja wc-suihkutiloja on uudistettu.
Markus Nikkilä/Paranormal Investigations Group ry.
